Blogitaukoa

Nyt on niin paljon stressiä asunnonhankkimisen, elämäntaparemontin ja muiden harmaita hiuksia aiheuttavien tapahtumien johdosta, etten kerkeä mitään tänne avautumuaan. En osaa määritellä kauanko tämä tauko vie aikaa, mutta palaan linjoille heti kun stressi laskee :)

Tuotetestaus part 1.

Maidoton, laktoositon ja 100% kasviperäinen jäätelö

Olisin niiiiin kovasti halunnut tykätä tästä. Tämä tuoksui ihan ville vallaton päärynäjädelle, mutta ei. Ei sinne päinkään.

"Suklaakuorrute" muistutti ulkonäöltä tummaa suklaata, mutta mureni syödessä pieniksi paloiksi. Maistui aavistuksen suklaalta, mutta jotain jäi puuttumaan. Sitten itse "päärynäjäätelöön". Maistui...ei miltään. Tuoksui  hyvältä. Hieman rasvainen tuntuma suussa ja aivan hirveää kuraa :( Valitettavasti.

Söin 1/3 jädestä ja loput oli heitettävä mäkeen sillä tuntui kuin olisin kauhonut kylmää kookosrasvaa kitusiini. Yksi tähti ja sekin vain tuoksusta.

Kansalaisaloite

Asiaa pajauttelusta

Kannabis, hatsi, hamppu, pilvi, maryjane, savut ja lista senkun jatkuu. Laittomalla lapsella on monta rakasta nimeä.
Itse pajauttelen noin kerran kuukaudessa, joskus vähemmän ja joskus enemmän. Poltan pilveä ja sillä saan sisäisen rauhani pysymään ja levottomuuteni poistumaan. Poltin ensimmäisen kerran savut ammattikoulussa ja luonnollisestikkin vedin överit kun piti kavereille näyttää. Tänä päivänä olen noin vuoden pajautellut ja se saa ajatustulvan seisahtumaan ja rentouttaa niin että on tilaa oikeille ajatuksille. Sen kitkerä tuoksu rauhoittaa ja saa hyvällä mielelle. Kannatan kannabiksen laillistamista ja se on toiminut monelle ihmiselle luonnollisena lääkityksenä esim. ms-taudin hoitamisessa. On hauska seurata keskustelua kannabiksesta, etenkin niitä jotka sanovat että kannabis on myrkkyä ja se tappaa ihmisiä. Tutkimuksissa ei ole paljastunut yhtään kannabiksen aiheuttamaa kuolemaa, mutta sen sijaan esim alkoholiin ja tupakkaan kuolee miljoonia vuodessa.
Kavereistani varmaan noin puolet polttaa pilveä ja osa kasvattaa kasvinsa kotonaan. En vaan voi käsittää miksi esim. kotikasvattamisen kitkemiseen käytetään niin paljon resursseja kun pystyn luettelemaan satoja hurjempia "rikoksia". Kannabis on pelastanut mielenterveyteni ja antanut paljon ajattelun aihetta <3 :="" br="" dykett="" hampusta="" hy="" iloiset="" kuin="" muutakin="" my="" s="" saa="" savut="">
Puspus, tää tyttö lähtee Jyväskylään <3 nbsp="" p="">

Jujun tapaaminen

Vihdoin ja viimein pääsin tapaamaan elämääni positiivisesti vaikuttaneen artistin. Viimeksi kun piti mennä katsomaan Jujun keikkaa Lafkaan, minut kidnapattiin päivää aikaisemmin Jyväskylään ja kun Juju olisi ollut keikalla Jyväskylän Ilokivessä, minun piti lähteä muutamaa tuntia aiemmin takaisin Helsinkiin :( Nyt kuitenkin Juju kollektiivilla oli keikka Vantaan Pormestarissa ja raivasin kalenteriini täysin tyhjää kyseiselle päivälle ja värväsin Viivin mukaan. Tulimme puoli yhdentoista aikaan Pormestariin ja käynnissä oli soundcheck. Kävimme tilaamassa juomat ja näinkin Jujun samantien. Hän moikkasi meitä iloisesti ja meni ulos. Päätimme Viivin kanssa että nyt on hyvä hetki mennä tupakalle. Menimme pihalle, jolloin Juju tervehti meitä ja yllätyksekseni sanoi tunnistavansa minut jostain. Kerroin että olen se samainen ihminen joka yrittää lakkauttaa tehotuotannon ja jonka blogin Juju jakoi seinällään.
Juju: "Niin totta, voiko yksi ihminen muuttaa maailmaa"
Olin otettu, että Juju muisti ja vielä hetken keskusteli aiheesta kanssani :) Hän on niin välitön ja empaattinen ihminen. Tummanruskeat silmät seuraavat sanoja jotka valuvat huulilta ja pakko sanoa että Juju osaa kuunnella, ottaa kantaa ja keskustella todella järkevästi. Hän on nero.

Tupakan päätyttyä menimme takaisin sisälle odottamaan keikkaa ja kun se alkoi, tuntui kuin olisi ollut koulun discossa. Ihmiset tekivät lavan edessä ringin ja kukaan ei uskaltanut kovin lähelle. Itse olisin halunnut mennä kiinni lavan edessä olevaan "aitaan", mutta koska olen sulkeutunut suomalainen, en tehnyt niin, ennenkuin jotkut muut uskalsivat tehdä sen ensin.
Oli ihana laulaa biiseissä mukana ja fiilistellä, sekä kuulla uudelle levylle tulevia ennenkuulemattomia biisejä, joista 7 ämmää oli yksi suosikeistani :)

Ainoa harmi keikalla olikin känniset teinit, jotka mölysivät, hyppivät ja kaatoivat hyppiessään juomia ihmisten päälle. Mutta siirryin pois kännisen lauman keskeltä hieman sivumpaan ja nautin keikasta suuresti. <3 p="">Juju sanoikin pihalla että haluaisi että keikka alkaisi jo kahdeksalta ja mielellään vaikka kirjastossa, niin jengi ei ehtisi juomaan ennen sitä vaan tulisi selvinpäin kuuntelemaan. En minäkään ymmärrä miksi pitää vetää nuppi turvoksiin ja riehumalla pilata toisten keikka-kokemus :( Tosin Jujun asenne ja lavakarisma pelastivat minun kokemukseni :) En ole keikka-ihminen, mutta Jujun keikalle menen kyllä toistekkin! :)

Tässä hieman kuvia, joita koitin räpsiä pomppivien teinien keskellä.

Viivi nättinä :)

Ihana Juju :)

Yhden ihmisen riittämättömyys

Tänään tuli postissa "Eläinten syömisestä"-kirja, jonka tiesin olevan melko ajatuksiaherättävää- ja rankkaakin luettavaa, mutta jo toisen luvun kohdalla tunsin ahdistusta, riittämättömyyttä ja suoranaista tuskaa. Yritän koko ajan oppia tehotuotannosta, eläimistä ja ihmisistä. Tuntuu kuitenkin kovin uuvuttavalta ajatella lähtevänsä tavallaan yksin sotaan tehotuotanto ja ns. supertehtaita vastaan :( Tiedän että en todellakaan ole yksin, mutta kun ei konkreettisesti kulje rinnakkain samoin ajattelevien kanssa, niin tuntuu kovin yksinäiseltä ja merkityksettömältä. Luen paljon netistä eläinoikeussivuja, animalian sivuja ja katson dokkareita, mutta aina tulee fiilis että en minä tuollaiseen pysty :( Yrritän kovasti toimia tavalla, joka on mielestäni eettisesti oikein, mutta se ei riitä. On toimittava 100%, pelkkä yrittäminen ei ole tarpeeksi. Sain myös hetki sitten tilaamani Oikeutta eläimille-julisteet ja flaijerit, joita aion levittää parhaani mukaan.

Äitini on valitettava esimerkki siitä, ettei kaikki kestä tietoa siitä, mistä ruoka tulee ja miten ja silti syö sitä. Olen useasti yrittänyt näyttää videota tai kuvia kuinka puolikuolleet possut ovat ahtaassa saastaisessa karsinassa tai kuinka elävät kanat ovat kuolleiden kanojen kanssa samassa paperiarkin kokoisessa häkissä. Äitini ei halua kuulla, eikä halua tietää. Tai kuulemma tietää mutta ei haluaisi. Tieto lisää tuskaa, mutta silti hän syö lihaa. Olen tällä hetkellä (tai no olen ollut viimeiset neljä vuotta) asunnoton, mutta heti kun saan oman asunnon, jätän kalan pois ruokavaliosta, sitten kananmunat ja sitten maidon. Sitten opettelen vegaanisen elämäntyylin ja voin kutsua itseäni ylpeydellä vegaaniksi. Tällä hetkellä se ei vain ole mahdollista, mutta kanaa tai lihaa en syö nytkään.

Viime kirjoitukseni poiki lähes 1000 lukijaa ja iso kiitos siitä kuuluu Jujulle joka jakoi kirjoitukseni facebokissa ja toivon että edes murto-osa lukijoista jatkaa blogini seuraamista :) Pyrin kirjoittamaan mahdollisimman usein, mutta välillä vaan ahdistaa niin kovin ettei tee mieli kirjoittaa.
Nyt palaan takaisin kirjani ääreen, oppimaan lisää.

Voiko yksi ihminen muuttaa maailmaa?

Ei ehkä, mutta jos mukaan saa tarpeeksi muita ihmisiä, voi tehdä jo paljon!
Katsoin dokumentin "Food Inc." ja se todella vaikutti minuun. Dokumentin voit katsoa täältä! Ymmärsin että ihminen on ahne, välinpitämätön ja vallan sokaisema olento. Ja se on todella surullista.

Päätin tehdä asialle jotain ja nyt tarkoitukseni onkin pistää pystyyn yhden ihmisen kampanjan, joka toivottavasti saa muitakin kannattajia ja jos sinua yhtään kiinnostaa, mistä ruokasi tulee ja olet valmis ottamaan asioista selvää, katso tuo dokumentti ja lähde mukaan vaikuttamaan.

365 päivää ilman tehotuotettua lihaa ja siipikarjaa. 365 päivää ilman tehotuotettuja yliprosessoituja ruokia. 365 päivää lähellä- ja luonnonmukaisesti tuotettuja raaka-aineita ja kotimaisia kasviksia. 365 päivää ilman pika-ruokaa. Osta ruokaa jonka tuotanto kohtelee eläimiä, luontoa ja työntekijöitään hyvin. Kasvata kasvimaalla omia kasviksia.

Unelmissani tähän tulisi mukaan niin monta ihmistä, että saisimme edes horjutettua päättäjiä ja jos ei ole kysyntää, ei ole tehotuotantoakaan.

Eläinten kohtelua pelkkänä tuotettuna ruokana en hyväksy! Eläinten jalostamista isommiksi, sairaiksi, omassa paskassaan kahlaaviksi lihoiksi en hyväksy! Luonnon ylikuormittamista ihmisen ahneuden takia en hyväksy! Eläinten julmaa kohtelua en hyväksy!

Olen ollut kohta vuoden kasvissyöjä joka syö kalaa ja pyrin vähentämään senkin syöntiä ja haaveena tulevaisuudessa on täys-vegaanius. Tämän vajaan vuoden aikana olen herännyt siitä harhakuvitelmasta että eläimiä kohdeltaisiin hyvin ja luonto kyllä kestää ihmisten päättömän kulutuksen. Haluan tehdä osani jotta aiemmasta harhaluulostani tulisi vielä joku päivä totta ja kasvattaisimme harkitsevan ja kunnioittavan sukupolven. Auta siis minua ja allekirjoita! Adressi

Tulen lähettämään tätä tekstiä niin usealle päättäjälle ja julkisuudenhenkilölle, kuin vain mahdollista ja toivoisin että joku muukin havahtuu todellisuuteen ja tekee parhaansa! Yhdessä se muutos tapahtuu!

Muutosten tuulet

Paljon on kerennyt taas tapahtumaan ja vaikka mieleni on tehnyt mieli päivittää, ei sormeni ole olleet juonessa mukana. Joulun vietin äidin kanssa Espoossa kuten joka joulu. Oli ihanaa ja levollista. Säät olivat kyllä sen verran kenkut, ettei isän haudalle päästy viemään kynttilää, mutta poltin sitä joulupäivänä äidin kanssa.

Palasin Espoosta torstaina ja perjantaina tulikin jo Joni hakemaan mua uudenvuoden viettoon Nummelaan. Päivät ennen uudenvuodenaattoa menivät pitkälti onepiecessä loikoillen ja leffoja katsellen (Saw III-VII) ja oli ihanan rentoa. Maanantaina Joni kävi hakemassa Emman vielä mukaan porukkaan ja sitten olikin pienen juhlinnan aika. Krista teki jonkinsortin äyriäispastaa, jolle nyrpistelin nirsona ihmisenä jo hetikättelyssä nenääni, mutta söin kuitenkin kiltisti ja hyvää se oli, eli taas yksi ennakkoluulo kumottu :). Sitten nenän eteen ilmestyi juustotarjotin, patonkia, sinisiä enkeleitä, boolia, nachoja, salsaa ja vaikka mitä muuta. Ilta eteni Gangnam stylen siivittämänä singstariin ja wiin tanssipeleihin, joihin en itse kyllä osallistunut mutta hauska oli katsella kun muut yrittivät opetella Psy:n loistavan koreografian :D
Kello eteni vauhdilla ja käytiin raketit pamauttelemassa pihalla ja valettiin tinat. Omastani tuli PALJON rahaa ja hyvä niin! :D
Sitten käytiin Nummelan paikallisessa "onnelassa" Ned Kelly'sissä ja oli mukava olla pitkästä aikaa ennestään tuntemattomassa baarissa :) Tultiin pitkän kylmässä värjöittelyn jälkeen taksilla takaisin tukikohtaan ja Joni laittoi saunan päälle sillä aikaa kun me tytöt lipitimme viiniä ja ahdoimme naamaamme patonkia. Saunassa ollessani muut olivatkin jo untenmailla, joten tehtäväkseni jäi enää herättää Joni, että laittaa saunan pois päältä ja pian olimmekin jo kaikki unessa. :)

Aamupäivästä heräilimme kaikki pikkuhiljaa ja pientä väsymystä oli kaikilla havaittavissa. Tehtiin taco-veneitä ja en tiedä johtuiko edellis-illan juomista vai onnistuiko Krista 1000%, mutta ruoka oli taivaallista ja ainoa ongelma oli saada tungettua kaikki mahdolliset täytteet tacon päälle ilman että sotkee kovin paljoa :D
Viihdyin Nummelassa vielä seuraavaan aamuun, jolloin Joni töihin lähtiessään vippasi minut takaisin kotiin ja pakko sanoa, että oli kyllä mukava vuodenvaihde ja opin jopa pelaamaan lautapelejä! ;) <3 br="br">

Boolia ja Sinisiä enkeleitä :)

Cosmoja ja lautapelejä

Hölmöläinen ihan itse

Juustoja, keksejä, salsaa, nachoja ja paljon muuta <3 td="td">

Emman tinan valantaa

Joku ilotulitussuihku

Oppa gagnamstyle...

Joni hyväksyy! (Y)

Nyt tälle vuodelle on kerennyt kasaantumaan jo paljon ideoita ja suunnitelmia :) Nyt tammikuun puolessavälissä olisi tarkoitus lähteä Eeron synttäreitä juhlimaan laivalle, helmikuussa pitää vegaaninen kuukausi, maalis-huhtikuussa mennä ihanaa Minnaa moikkaamaan Espanjaan ja viihtyä siellä varmaan viikko ja juhannuksena olisi tarkoitus lähteä Kristan ja Jonin kanssa roadtripille Nummela-Pori-Vaasa-Kalajoki-Tampere ja en malta odottaa <3 br="br">